Jos rakastaa elämäntarinoita, varsinkin selviytymistarinoita, kannattaa lukea Misha Defonsecan Susilapsi. Kyseessä on tositarina seitsenvuotiaan juutalaistytön yksinäisestä matkasta halki sotaa käyvän Saksan, Puolan, Ukrainan, Romanian, Jugoslavian ja Italian.

Matka alkoi vuonna 1941 Brysselistä, jossa Misha asui vanhempineen natseja ja ilmiantajia pakoillen. Eräänä päivänä Mishan ollessa koulussa hänen vanhempansa oli viety pois. Misha pakeni, lähti yksin kulkemaan pitkin maita ja metsiä itään päin, etsimään vanhempiaan. Hän oppi selviytymään, pysymään hengissä syömällä mm. matoja ja mätiä eläimiä ja ystävystymällä susilauman kanssa. Matkallaan hän näki sodan ja ihmisen julmat kasvot, mutta säilyi hengissä ja palasi Belgiaan, josta sai kodin kahden vanhan neidin luota. Nykyään Defonseca asuu Yhdysvalloissa ja kirjoitti siellä poikkeuksellisen elämäntarinansa
kirjaksi.

Kirjalla on myös taiteelliset ansionsa. Se on hyvin ja tiukasti kirjoitettu, tiivistunnelmainen kuvaus ihmisen tunteista, vihasta ja rakkaudesta. Se näyttää ihmiselle myös paikan luomakunnan osana eläinten ja kaiken kasvavan joukossa: ihmisen oikeus luonnonherruudelle voidaan kyseenalaistaa.

Arvostelijana
ikkunaiines